Sunnuntaina oli vapaapäivä LIYLS:in (London international youth leadership summit) ohjelmassa ja päätimme lähtiä King’s Dominion huvipuistoon hostiemme ja muiden delegaatioiden kanssa. Päivä oli aika kylmä, mutta aurinkoinen. Toivoimme, että ei olisi jonoja kylmyyden tähden. Emme paljoa erehtyneet. Jonoja oli mutta pisin odotus oli muutama minuutti.
Sunnuntai oli ehdottomasti yksi tapahtumarikkaimmista päivistä tähän mennessä. Vuoristoratoja, näköaloja ja muuta mukavaa. King’s Dominionissa on vuoristorata nimeltään Intimidator 305, Yksi “giga coastereista”. Radan alussa on 91 metrin pudotus noin 85 asteen kulmassa. Se aiheuttaa “black outin” tullessa alaspäin sillä veri katoaa päästä. Laitteita oli paljon ja suurin osa mukavia. Ainoa ongelma oli ruoka. Se oli kallista ja ei saanut nälkää lähtemään. Tätä pikku yksityiskohtaa huomioon ottamatta loistava päivä.
Maanantaina oli ns. kielipäivä. Me pidimme kolme oppituntia, jotka käsittelivät Suomen kieltä ja kulttuuria. Opetimme mm. Tervehdyksiä, numeroita ja värejä. Pelasimme myös useita kahootteja esim. Suomalaiset stereotypiat. Lopuksi opetimme heille tuiki tuiki tähtösen suomenkielisillä sanoilla. Itse pidin tuntien pitämisestä, koska siitä huomasi ihmisten tietämättömyyden ja halun oppia. En tiedä mitä muut tunneista pitivät, mutta minulla oli hauskaa.
Maanantai-illalla menimme Sudden Combat nimiseen paikkaan pelaamaan LaserTagiä. Oli hauskaa, ei voi muuta sanoa. U.S.A:ssa laser tag on hiukan erillaista kuin meidän Megazone. Areena näyttää taistelualueelta ja aseet näyttävät oikeilta. Pelasimme myös ReBall nimistä peliä. Periaatteessa se on paintballia, mutta aseet ampuivat kovia kumipalloja. Eikä siinä mitään suojia ollut, no maskit saatiin tietenkin. Muutama pieni haaveri siinä kävi muutamalle, mutta kaikki selvisi elossa. Maanantai oli erittäin mukava päivä.
– Markus
Minun sunnuntaivapaani meni baseball-ottelussa. Washington Nationals pelasi Miami Marriotseja vastaan kotistadionillaan. Odotin tapahtumalta paljon, sillä mikä voisi olla amerikkalaisempaa kuin baseball… Ottelussa oli todella hieno ilmapiiri. Baseball-ottelut sopivat erittäin hyvin perheille, sillä kielenkäyttö katsomossa oli lapsiystävällistä, ihmisillä oli mukavaa ja viihdykettä oli paljon tarjolla (ruokaa, juomaa, paitojen/lippalakkien heittämistä katsomoon, maskotteja ja tietenkin katsomoon lentävän baseballin kiinniottamista). Suurin yllätys oli se, kuinka tylsä peli baseball on. Suurimman osan aikaa ei tapahtunut oikeastaan mitään ja näytti siltä, että pelaajat vain seisoivat kentällä. Molempien joukkueiden syöttäjät olivat kuulemma niin taitavia, että sen takia lyöjät osuivat palloon vain muutamia kertoja. Silloin, kun osumia tuli ja pelaajat pääsivät etenemään pesille, oli jonkun verran tapahtumaa kentällä. (Suomalainen pesäpallo on erittäin vauhdikas peli ja kentällä tapahtuu koko ajan. Voimme siis olla iloisia, että meidän kansallispelimme on erittäin viihdyttävää katsottavaa.) Huolimatta siitä, että peli oli tylsää katsottavaa, vietin erittäin mukavan ja viihdyttävän (ne muut yleisölle tarjotut viihdykkeet. :D) sunnuntai-iltapäivän aurinkoisessa baseball-katsomossa.
Maanantaina seurasin kaksi opiskelijoidemme pitämää suomenkielen oppituntia. Hienosti sujui. Amerikkalaiset opiskelijat oppivat tervehdykset ja laulun melko helpolla ja ääntäminenkin sujui yllättävän hyvin. Aivan selvästi nauttivat näistä erilaisista oppitunneista. Osallistuin myös yhdelle bosnialaisten pitämälle oppitunnille. Heidän tuntinsa oli erittäin opettavainen, sain paljon tietoa Bosnia & Hertsegovinasta. Todella mielenkiintoinen maa. Olisi kiva saada aloitettua yhteistyö näiden opiskelijoiden koulun kanssa… He opettivat kielen perusjuttuja, kuten tervehdykset, numerot ja itsensä esitteleminen. Ääntämisessä on paljon samaa kuin suomen kielessä, mutta lisäksi on äänteitä, joita meillä ei ole. Tutut äänteet auttoivat ääntäessä, mutta nuo muut äänteet tuottivat päänvaivaa. Alla muutama kuva heidän oppitunniltaan. Harmi, etten päässyt seuraamaan myös puolalaisten ja saksalaisten oppitunteja.
– Inna