Retkeilykurssi 2018

Tämän vuoden retkeilijät lähtivät matkaan 31. Elokuuta aamupäivällä. Bussi nouti jännittyneet nuoret koululta, josta lähdettiin kohti Helvetinjärveä. Ensin kipaistiin Tokmannilla viime hetken ostoksilla, koska yhdeltä ryhmältä, tottakai, puuttui oleellinen tarvike. Matkan alussa oli hyvä fiilis ja bussissa teippailtiin karttoja yhteen, rupateltiin joutavia ja kerättiin energiaa. Osa matkalaisista ehti kyllä väsyä bussimatkan aikana. Kartan käyttö aiheutti pientä huolta mutta hätäkeskus-sovelluksen lataaminen puhelimeen helpotti oloa. 

Bussista noustiin melkein neljän tunnin matkan jälkeen ojentelemaan raajoja. Painavat rinkat saatiin vaivalla, osa vaivattomasti, selkään ja retken luonto-osa pääsi alkamaan. Omalla ryhmälläni kuumuus iski ensimmäisten 200:n metrin jälkeen ja pysähdyimme vähentämään vaatekerroksia. Hirvikärpäset olivat varmasti kaikkien riesana ja niiltä sai suojautua keinoin, jotka eivät esteettisesti miellyttäneet silmää. Silti näitä pirulaisia löytyi vielä illalla vaatteista tai hiuksista, vaikka niitä ei onneksemme enää leirintäalueella ollut. Vielä, kun aamulla heräsi niin niitä hirvikärpäsiä löytyi hiuksista. Kokemus ei ollut se suhteen miellyttävä.

Kyselimme hieman muilta retkeen osallistujilta, millaisia fiiliksiä heillä oli retken alussa. Osa vastasi, että kadutti retkelle lähtö mutta matkan alkaessa mentiin ihan hyvällä mielellä eteenpäin. Jotkut olivat innostuneita ja kiinnostuneita lähtemään reissulle ja sama olotila pysyi aika hyvin yllä retken ajan. 

Kaikki saapuivat leirintäalueelle ihmisten aikoihin, jonka jälkeen alettiin omaan tahtiin pystytellä telttoja. Jotkut rohkeat uskaltautuivat uimaankin kiljunnan säestämänä. Ilta kului aika nopeasti keskustelun ja makkaranpaiston äärellä. Istuimme nuotin ääressä ja tutustuimme uusiin oppilaisiin, ja jopa muihin ihmisiin, ketkä olivat telttailemassa samalla paikalla. Yöllä nukkumisvaikeuksia aiheutti vedessä juoksevat ja kovaan ääneen laulavat kanssatelttailijat. Hetken aikaa siinä yöllä valvottiin, kun aika kova meteli sieltä tuli.

Aamulla oltiin yllättyneitä siitä, kuinka lämmin yö oli ollut ja monet sanoivat nukkuneensa yllättävän hyvin. Tottakai, kaikki eivät olleet sitten niin hyvin nukkuneet. Aamupuuro maistui kaikille ja aamutoimien jälkeen pidettiin pieni palaveri, jonka jälkeen kamat pakattiin ja taas taisteltiin rinkat selkään. Edessä oli toinen osa luontokokemusta, joka ei sitten kaikilla enää sujunutkaan yhtä loistokkaasti kuin ensimmäinen päivä. Matkalla kohti päämäärää yhdellä ryhmällä hajosi 2,5 litran juomapullo, luovuttamisesta puhuttiin ja nilkkakin nyrjähti. Yksi kantoi 25kg painoista rinkkaa, mikä ei ollut mikään hauskin kokemus. Samana päivänä toisella meni polvi ja kolmannella rakkulat jalkapohjissa tekivät kävelystä tuskaa. Kahden retki päättyi tähän ja heitä tultiin noutamaan viimeisestä retkikohteesta. Muiden retki jatkui jokseenkin hyvällä mallilla, osa olisi ollut jo valmiita kotimatkalle, mutta kaikki taistelivat loppuun asti luonnon helmassa. 

Toisena päivänä kohteena oli ensin Helvetinkolu, jossa oli kauniit maisemat ja rauhallinen tunnelma. Tästä jatkettiin muutama kilometri päivän leirintäalueelle. Illalla paahdettiin vaahtokarkkeja ja makkaraa nuotiolla. Seuraavana aamuna oli edessä enää viimeinen muutaman kilometrin mittainen puristus Helvetinportille, missä bussi odotti väsähtäneitä opiskelijoita. 

Retken lopputunnelmaa kuvailtiin sanoilla helpottunut, väsynyt ja iloinen suorituksesta. Kaikki olivat itsestään ylpeitä, kun saatiin viikonloppu taputeltua kasaan ja pääsi pienelle levolle kotiin. Toiset odottivat rankempaa reissua, ja toisaalta toiset sanoivat, että luonnossa vaeltaminen oli rankempaa kuin oli kuvitellut. Tähän toki vaikutti rinkan yllättävän suuri paino, joka sai kaikki paikat kipeiksi. Osa olisi valmis lähtemään tälle retkeilykurssille uudestaankin, osalle riitti yksi kerta tai sekin oli vähän liikaa. Viikonloppu oli monelle erilainen kuin useimmat muut viikonloput ja antoi rikkaita kokemuksia. Koululle palattiin sunnuntaipäivällä. 

Tässä vielä muutamia kommentteja retkeilijöiltä: 

”Parasta oli, että sai valita oman ryhmänsä.”

”Hirvikärpäset ja ruoanlaiton hitaus olivat huonoja puolia.”

”Parasta oli, kun sai nauttia luonnosta kavereiden kanssa.”

”En nauttinut mistään.”

”Parasta oli, kun retki oli ohi.”

”Oli kivaa, kun sai päättää oman reittinsä.”

”Ilman hirvikärpäsiä reissu olisi ollut mahtava.”

”Kurssin kustannukset eivät olleet pahat”

Ohessa vielä kuvia matkasta.




94 katselukertaa

Rehtori Jyrki Saarnia puh. +358 50 372 2747

Opintie1D, Lieto 21420 Lieto

©2018 by Liedonlukio.fi